No niin.
Ensimmäinen virallinen blogi kirjoitukseni. Aika kova juttu minulle.
Mikä päällimmäinen tunne? Vituttaa kuin pientä elukkaa...
Tulin töistä kotiin, menin makuuhuoneeseemme katsomaan vaimoani, joka makasi sängyllä. Kysyin hänen vointiaan. Hän tiuskasi mitäpä veikkaan. Luettelin asiat mitä hän on maininnut, mikä häntä vaivannut nyt pari päivää. Hän selvästi ärsyyntyi ja sanoi: - Olet kyllä todella huono aviomies... Joo olisin voinut valita sanani tarkemmin. Hänet tuntien, se pitäisi osata. Tiedättekö sen tunteen kun sanat iskee suoraan sydämeen. Se fiilis että miten joku voi minulle niin sanoa? Joo tiedän olen varmasti hankala kumppani ja raskaskin joskus, mutta huono aviomies. Selvä. Kiitos. Tunneihmisenä tuo sattui. Luulen tietäväni vaimoni, ja hän on väsynyt, kipeä ja menkat alkamassa, niin hän tiuskii kenelles muulle kuin minulle. Nielen ja lähden tekemään ruokaa, koska olen perheessä se joka ruuan laittaa.
Meillä on selvät osat perheessämme kuka tekee mitäkin. Vaimoni siivoaa, viikkaa pyykit, auttaa lapsia läksyissä ja on selvästi suhteemme järki.
Minä teen ruuan, pesen pyykit, hoidan koirat ja pihan. Olen suhteemme tunne.
Meillä on hyvä sympioosi ja se toimii. Olemme hyvä tiimi.
Olen räiskyvä, äänekäs selvä kaksonen horoskoopiltani. Vaimoni joutuu koville koska ehkä minulla on pieniä adhd piirteitä, sekä olen selvä ilmaelementti. Uskon siis horoskooppiin ja yliluonnolliseenkin jollain muotoa.
Olemme molemmat joutuneet opettelemaan kompromissien tekoa suhteessamme. Olen varmasti loukannut vaimoani sanoin ja teoin. En sitä kiellä sitä.
No nielin asian... Illalla huomasin vaimoni tiuskivan lapsille ja tietokoneelle joka ei toiminut. Myös minä sain osani. Ajattelin jättää iltalenkin välistä ja hoitaa asian niin että tilanteen on rauhoituttava. Kynttilöitä palamaan, sauna lämpiämään sekä torttuja ja glogiä tarjolle.
Noh... Olemme sopineet että jos jokin asia vaivaa se käydään heti läpi. Menin tietokoneelle kamppailevan vaimoni luo ja sanoin että aviomies kommentti loukkasi. Tämä ärsytti vaimoani lisää. Selvästi hetki oli väärä, mutta en voi asioiden olla vaan haluan käydä ne heti läpi, kun taas vaimoni tarvitsee hetken rauhoittuakseen.
Sanoin myös hetken päästä että täällä talossa ei ole muita kireitä kuin hän, vaikka hän toisin väittää. Koko talossa on kuulemma kireä ilmapiiri. Tästä vaimoni sai marttyyri fiiliksen ja soppa oli valmis. Päätin lähteä lenkille.
Lenkin jälkeen kelpasin vaimoni seuraksi saunaan. Onneksi saunassa oli yksi lapsistamme, joten tunnelma ei ollut niin jäätävä mitä se olisi voinut olla. Toki aistittavissa on että kaikki ei ole kunnossa.
Nyt makuuhuoneessa odotan että lapset menevät nukkumaan, vaimoni katsoo olohuoneessa televisiota ja tulee myös makuuhuoneeseen. Tekisi mieli seksiä. Mutta jotenkin ajatus nyt seksistä vaimon kanssa vie himot. EN HALUA SEKSIÄ muiden kanssa, en meinaa sitä vaan että vaimoni käytös joka on ollut koko viikon perseestä vie himoja koko ajan pois päin.
Tämä on huolestuttavaa koska rakastan seksiä. Muutenkin alan "jäätymään" ja muuttumaan kylmemmäksi, koska en vain saa vaimoltani sitä mitä tarvitsen. En lämpöä, romantiikkaa, seksiä, himoa, kosketusta, sanoja... Olen ihminen joka niitä tarvitsee. Mitä enemmän sitä saan sen enemmän sitä annan.
Rumasti sanottuna viitteitä on samaan nyt mitä aikaisemmissa suhteissani.
Näitä miettimään jään...
- I